Salaiset kansiot tai ainakin kannet

Innostuin jokin aika sitten tekemään luonnoskirjan kannet Maikkiksen Tekstuuritekniikoita -kurssin innoittamana. Hitaalla hämäläisellä kului hommaan aikaa moninkertaisesti ohjearvoon nähden mutta kerros kerrokselta kannet löysivät muotonsa. 

Kaksia seuraavia rakentelin samaan aikaan joka vähän nopeutti prosessia kun toista pysyi työstämään ensimmäisen kuivuessa. Jos oikein haluaisi viilata ja tilaa on riittävästi, kolmet saattaisivat olla optimimäärä tehtäväksi kerralla.

Pääpiirteiltään kannet ovat kaikki samanlaisia: Etukannessa on pohjimmaisena kohokuvioitu kartonki jonka päälle on levitetty jotakin. Kahdessa ensimmäisessä se jotakin on maskausneste, kolmannessa uusi tuttavuus String Gel joka on erittäin viskoosia, kirkkaaksi ja kovaksi kuivuvaa akryyligeeliä. Viskositeettinsa ansiosta sen saa valutettua suoraan tuubista ohuesti ilman, että "lanka" katkeaa.

Seuraavassa kerroksessa on paikoin taivuteltuja, paikoin haaraniiteillä ja strasseilla koristeltuja puupahvinpalasia. Ensimmäisiin kansiin kiinnitin ne Heavy Body Gel Mediumilla. Jälkimmäiseen kokeilin massaltaan samankaltaista mutta nopeammin kuivuvaa silikoniliimaa. Silikoniliiman kanssa pitää olla varovaisempi, sillä akryylimaali ei tartu sen pintaan kuten gel mediumiin.

Sitten on luvassa mömmöilyä. Etukanteen on levitetty reilusti kohopastaa, takakansissa on kaikkea mahdollista: gesso-suolaseosta, kangasta, glitteriä, rypistettyä paperia, saumausteippiä ja niin edelleen. Ensimmäisien kansien valuvat pursotukset ovat tyhjään liimapulloon sekoitettua paksua gel mediumia ja mustaa maalia. Toiseen mennessä massani oli kuivahtanut enkä malttanut sekoittaa uutta joten nappasin käteeni ensimmäisen suunnilleen järkevän tuntuisen purkin joka sattui olemaan Perlen Pen joka toimi mainiosti! Tein sillä myös pieniä "niittejä" puupahvipaloihin.

Kun mömmöt ovat kuivuneet ja kaikki palat on liimattu paikoilleen, koko komeus kuorrutetaan mustalla akryylimaalilla. En oikein tiedä mitä se kertoo minusta, että kulutan mustaa maalia moninkertaisesti mihinkään muuhun väriin verrattuna. Mustan pinnan päälle on lopulta sudittu enimmäkseen helmiäishohtoisia akryylimusteita ja metallivahoja.